maanantai 30. huhtikuuta 2018

Toinen viikko mehukuurilla

Päivä 10.
Sateisesta ja harmaasta päivästä huolimatta olo on positiivinen ja iloinen, mutta viluinen. Tosin tuntuu, että nuo mehut tökkivät pahemman kerran. Tekisi mieli kunnon ruokaa... vaikka mehuthan oikeasti ovat kunnon ruokaa! Jännä ettei niinkään mieli tee mitään sokerista vaan ruisleipää, sitä makaroonilaatikkoa, juustoa... suolaista! Kuola meinaa valua suunpielistä kun mietin noita. Edes pieni palanen ruisleipää. Saanko ottaa? Saanhan...? Eihän kukaan minua estä ottamasta, kamppailen vain itseni kanssa 😈
Hyvä asia, että tein tästä projektista julkisen. Sen varjolla täytyy onnistua. Joten kiltisti kaivelen mehupuristimen osat kuivauskaapista ja alan tehdä itselleni lounas- ja päivällismehut. Huomiseen!

Päivä 11.
Nyt on pakko myöntää, että söin eilen ihan pienen palan ruisleipää... ehkei se kaada minun mehukuuriani kuitenkaan?! "Mehustan vielä tämän päivän, katsotaan mitä huominen tuo tullessaan." Tämän aamun smoothieen laitoin tahinia, kaipaan edelleen suolaa, kun mehut ovat aika makeita. Hätävara banaaneihin olen turvautunut viime päivinä turhautumisestani johtuen.
Olo kropassa on todella hyvä. Mahaa ei turvota kuten normaalisti, vaikka pyrin syömään terveellisesti normaalioloissa. Mieleni kanssa kamppailu on nyt suurin haaste minulle.
Aurinko tuli taas esiin muutaman harmaan ja pilvisen päivän jälkeen. Positiivinen mieli ja elämä hymyilee 😌

Päivä 12.
Tänään on ollut hyvä päivä. Tosin nappasin suuhuni palan juustoa, mutta pullautin sen kuitenkin kompostiin. Tahinia olen syönyt suolan himooni. Ja siitä saa myös vähän energiaa.
Ravintolisistä pari sanaa. Minulla on käytössäni D-vitamiini, sitä menee 125 ug sekä laadukas omega-3 kalaöljy.
Tänään on ollut siis hyvä päivä. Huomisesta en tiedä, vappumunkkien paistoa olisi tiedossa perheelle. Mutta kun oikeasti miettii, mitä skeidaa se sisältää (mm. valkoista jauhoa, sokeria, rypsiöljyä) niin ehkä imen vihermehujani tyytyväisenä. Perhe söi perjantaina namejansa, niin eipä tehnyt yhtään mieli. Hyvä niin. Jos tämän kuurin ansioista pääsisin nyt sokerikoukustani eroon. Sen kun saisi pääkoppaan jotenkin taottua, että kaikki mitä suuhuni laitan on valintoja. Valitsenko tehdä kropalleni hyvää ja syödä sen mukaista ravintoa vai valitsenko vatsan väänteet ja huonon olon syödessäni prosessoitua p*skaa, sokeria, valkoista vehnää jne. Ne on valintoja. Ehkä pitää alkaa valitsemaan syömisensä tietoisemmin ja oikeasti jättää ottamatta ne herkut vaikka tarjottaisiin. Toisaalta taas kun tähän kuuriin ei ole mitään sairaudellista syytä, sitä helposti liukuu niihin vanhoihin tapoihin. Toisaalta taas kun mies kantaa kaupasta herkkuja niin pitäisi olla roppakaupalla itsekuria jotta niistä pystyy kieltäytymään ja jatkaa porkkanan puremista. Tekosyiltähän nuo kaikki tuntuu, tiedän. Luulen, että moni tavallinen ihminen kamppailee näiden samojen asioiden kanssa. Vaikka olen hyvin terveystietoinen ihminen, käytäntö ei ole aina se helpoin.

Päivä 13.
Valtakunnassa kaikki hyvin, toistaiseksi. Perheelle tein munkkeja, eipä juuri tehnyt mieli. Sitä kun on erilaista puuhastelua niin on paljon helpompi olla ja mennä mehuaikataulujen mukaan.
Tänään on tuntunut vähän kurkussa ja nenässä siltä, että olisi kevätflunssa iskemässä. Inkivääri-sitruuna-hunajateetä olen keitellyt ja juonut.
poikani keksi puunkaadon yhteydessä, että kerätään koivun mahlaa. Sitä olemme nyt illan juoneet. Ja yöksi laitetaan myös astiat tuonne koivun juurelle. Nam!

Päivä 14. Sunnuntai
Aamu näytti hyvältä ja tein päätöksen "vielä tänään mehustan". RETKAHDIN syömään taas leipäpalan sekä ihan pienen annoksen spagettia ja jauhelihakastiketta (oli muuten pahaa, kastike maistui ihan kuolleeta eläimeltä, YÖK!). Siis päätin ottaa riskin ja syödä (suolaista mieleni vaan halajaa). Syömisen jälkeen tuli huono ja raskas olo. Ehkäpä jatkan tästä tyytyväisenä mehustamista. 14 pv olen jo selvinnyt, niin kyllä selviän KUNNIALLA myös seuraavat 14 pv.

Päivä 15. - KOLMAS VIIKKO ALKAA....
Tänään uudella tatsilla ja innolla seuraavaan kahden viikon rupeamaan eilisen "retkahduksen" jälkeen. Ei minulla oikeasti ollut edes nälkä.. mieleni halusi vaan syödä jotain. Ei siinä sen kummempaa. Syitä pohtiessani ehkä viikonlopun erilainen päivärytmi sekoitti myös kehoni rytmiä ja edesauttoi retkahtamista??
Sitä vaan mätti ruokaa suuhunsa itsekin ihmetellen "MITÄ IHMETTÄ MINÄ OIKEIN TEEN?!??" Tässä kohtaa kun vahinko on jo tapahtunut, yritän olla syyllistämättä itseäni, ajatella, että nyt kävi näin, huomenna on uusi päivä ja PÄÄTÄN jatkaa kuuria. Ei kai tämä nyt NIIN vakavaa ole? Eihän?
Kun tein tästä julkista niin myös rehellisesti kerron tästä retkahdusprosessista. Elämä on...


 Hyvää Vapun tunnelmaa, kilistellään vihreälle 😉

♥ Annika



tiistai 24. huhtikuuta 2018

Ensimmäinen viikko mehukuuria takana

Nyt on menossa päivä 9/28 mehukuuristani. Olo on suht koht normaali tällä hetkellä. Mutta palataanpa muutamia päiviä taakse päin. Olen kirjoittanut päiväkirjamaisesti tuntemuksistani ja olotiloistani, päivä kerrallaan.

1.pv.

Aamulla oli hieman väsähtänyt olo; heti vaikuttaa vireystasoon kun on harmaa ja pilvinen päivä. Muuten olo ok. Pientä päänsärkyä (joskin sitä on ollut viimeaikoina lähes päivittäin.)
Kahvin juontia ei ole ikävä, tai no ehkä vähän. Viime viikon join aamiaisen kanssa lasillisen tuorepuristettua appelsiinimehua, toivottavasti jää tavaksi kuurin jälkeenkin :)
Mitat ennen kuuria: Paino: 57.8 kg. Vyötärö: 78 cm. Rinta 94 cm. Lantio: 87 cm. Reidet V: 56 cm, O 56 cm.

Mitään ylipaino aspektia minulla ei ole tähän mehukuuriin, vaan ihan terveydellinen ja puhdistava. Annetaan lepo suolistolle. Kuona-aineita talven jäljltä pois jne. Minulla on diagnosoitu astma muutama vuosi sitten (mutta on sen verran lievä, etten ole lääkkeitä käyttänyt -paitsi jos on ollut joku hengitystieinfektio). Sen verran tämä hengitystieasia “vaivaa”, että limaa valuu koko ajan nenänielusta kurkkuun ja saa olla “räkimässä” sitkeää vaaleaa limaa kurkusta pois. Poskiontelontulehdus tulee herkästi, jos on nuha.
Lääkärin mielestä, joka tämän astman diagnosoi, ruokavaliolla ei ole mitään tekemistä tämän kanssa. Tosin sanoi, kun kyselin, että voihan ruokavaliota kokeilla. Mielestäni maidottomuus on helpottanut limaisuutta. Nyt kun olen 4 viikkoa ilman maitotuotteita ja viljoja, katsotaan mitä käy. 

2.pv
Aamusta pientä päänsärkyä. Muuten ihan hyvä, mutta ehkä hieman höntsä olo.
Viime yön nukuin tosi huonosti jostain syystä. Illalla kävin nukkumaan n. 21.30, heräsin pari kertaa n.22.30 ja 23.30. Viimeisen heräämisen jälkeen  valvotti pari tuntia. Ja tuntuu kuin olisin senkin jälkeen heräillyt pitkin yötä. Ennen klo 6.00 heräsin sitten aamuun kun uniaikaa olisi ollut vielä puolisen tuntia. Todella huonosti nukuttu yö takana. Aamun suolihuuhtelun jälkeen päänsärky hieman helpotti, vaikka sitä olikin himppusen pitkin päivää.

3.pv
Hyvin nukutun yön jälkeen (paitsi että koira herätti kolistelullaan 0,38) olokin on hyvä. Ei päänsärkyä, eikä muitakaan outoja oloja. Eilen illalla en tehnyt suolihuuhtelua, tänä aamuna vatsa toimi normaalisti kuten ennenkin. Ehkäpä teen suolihuuhtelut tästä eteen päin tarpeen mukaan, jos vatsakin toimii hyvin. 

4.pv
Hyvin nukuttu yö! Vatsa toimii ja olokin kaikin puolin hyvä. En päänsärkyä. Hieman lihasheikkoutta ollut.
Tilanne päivitys klo 16.00: MINULLA ON NÄLKÄ! Tahtoo ruokaa!!
Valmistin perheelleni ruuan, ja se lämpimän ruuan tuoksu. Ah!
Muuten olo ok. Eikä aamun jälkeen lihaksiakaan ole heikottanut. 


5.pv
Huonosti nukuttu yö takana. Valvotti varmaan 2 h vessareissun jälkeen. Väsyttää ja ketuttaa... en tiedä taas johtuuko ketutus kuurista vai ympäröivästä maailmasta?! Koneet ei toimi jne. Olisi voinut jäädä aamulla peiton alle koko päiväksi!
Fyysisesti olo on hyvä, ei särkyjä, kolotuksia tai huonoaoloa.

6.pv
Itse asiassa eilen ja tänäänkin on aivan jäätävät ilmavaivat!
Olo on hyvä, mutta alkuillasta reilun tunnin kävelylenkin jälkeen tuli aivan hillitön väsymys. Sauna teki hyvää (kun olisi vaan saanut siellä rauhassa saunoa kaikelta älämölöltä). Tänään on kyllä ehkä pientä nälkäkiukkua ollut, lihasväsymystä myös. Olen tämän lihasväsymyksen myötä laittanut lisäproteiinia aamu- ja iltasmootieihin.

7.pv
Päivä meni hyvin kun oli kaikenlaista puuhailua. Perhe korkkasi grillauskauden ja  makkaransa tuoksuivat nenään niin herkulliselta minun juodessa vihreää mehua 😆
Itse kävin puhdistavassa energiahoidossa, joka tasoitti oloa myös henkisesti. Itse asiassa olen juuri läpikäymässä muutenkin elämässäni suuria muutoksia, irtipäästämisiä ja puhdistumisia, joten tämä kuuri tulee tarpeeseen myös niin henkisellä tasolla kuin sisäisesti fyysisellä tasolla.

8.pv - TOINEN VIIKKO
Tänä päivänä on vaivannut kaikenlaiset mieliteot (tosin on niitä viime viikollakin ollut): Ruisleipää juustolla, perheelleni valmistamani makaroonilaatikko olisi kelvannut yms. Mietin jo kovasti, että mitä hitsin järkeä tässä itsensä kiduttamisessa on??! Oikeasti. Mutta toisaalta, 4 viikkoa ihmisen elämässä on lyhyt aika juoda vaikka vihermehuja. Olen nukkunut hyvin viime öinä, vatsa toiminut ja ilmavaivatkin helpottaneet. Eilen meinasi uni hävitä illalla nukkumaan ruvetessa ja aamulla heräsin puhelimen viestiääneen 5.37 (joo-o, oma moka kun en älynnyt laittaa äänettömälle!) Meinaa kyllä olla pientä väsymystä, yleensä  kun nukun sen 8-10 h.
Tämän kuurin aikana olen ottanut missiokseni kuunnella todellakin itseäni  ja kehoani. Olen liikkunut meidän koiran kanssa paljon metsässä sekä ottanut päiväohjelmaani meditoimisen. Ne pitävät mielen virkeänä ja auttaa myös hankalina hetkinä.


9.pv
Pientä alakuloisuutta ilmassa. En taas tiedä johtuuko kuurista vai ympäröivästä maailmasta, toisten ihmisten negatiivisista/pelko energioista?!? Tosin sääkin ulkona on harmaa ja kostea. Se vaikuttaa heti minun mielialaani.
Eikä tässä vielä kaikki. Minun mehulinkoni leikkasi kiinni 😠 Tai pikemminkin se "pulikka" jäi jumiin syöttöaukkoon kiinni, enkä saa sitä siitä millää irti. Kyseessä on Philipsin laite. Onneksi hätä ei kuitenkaan ollut **lähes** nälkäraivareissa tämän näköinen, koska mehupuristin pelasti aamuni. Tosin tämän aamun smoothie oli jostain syystä ihan kamalan kitkerän makuista. Eilen illalla tuntui, että nämä mehut alkavat jo tökkiä...
Jos nyt jotain hyvää tälle päivälle, niin kropassa on hyvä olo. Että en ehkä en ihan vielä kuitenkaan heitä hanskoja naulaan. 

Kiitos kun luit 😃 Valoa ja Iloa päivääsi ❤

-Annika

tiistai 10. huhtikuuta 2018

Valmistautumista mehupaastolle: Kahvin juonnin lopettamisen vaikeus

On taas se aika vuodesta kun olo tuntuu tunkkaiselta. Tarttis tehdä jotain. Päätin, että annan keholleni ja suolistolleni levon mehudieetin avulla. Ensimmäiseksi täytyy siis ryhtyä valmistamaan kehoa paastoon. Ja arvatkaapas mikä ensimmäinen asia on joka pitää eliminoida ruokavaliosta? -No kahvi, tietty. Ja se onkin ollut aina ensimmäisenä haasteenani näissä mehupaastoissa.

Olen 13-kesäisestä asti juonut kahvia. Se on ollut perheemme sosiaalinen tapa. Kerron nyt kuinka ensimmäistä kertaa lopetin kahvin juonnin loppuvuodesta 2013. Parisen viikkoa siinä taisi yhteensä mennä, kun pääsin täysin vieroitusoireista (kauhea pistävä päänsärky ja tolkuton väsymys). Tämä lopettaminen oli vaan ns. kokeilu, silloin en paastonnut. Halusin vain kokeilla kuinka onnistuu elämä ilman kahvia. 3 kk sitä kesti, kunnes eräänä päivänä vastustamaton kahvin tuoksu tuli nenääni ja retkahdin. Sen verran huomatuksena, että molemmat kaksi raskauttani olin ilman kahvia, mutta heti lapset synnytettyäni palasin vanhoihin tapoihini, vaikka sairaalan kahvi ei ole sitä maailman parasta 😃
Toisen kerran tähtäimessä oli 7-10 pv mehupaasto keväällä 2015. Taas oli parin viikon vieroitusurakka edessä ennen paastoa. Se meni päänsärkyineen ja väsymyksineen yllättävän hyvin, mutta paaston päätyttyä en voinut vastustaa taaskaan kahvin juontia..

Kerron tämän siksi, koska kahvihan on voimakas stimulantti, aiheuttaa riippuvuutta (ainakin minulla!) sekä voi saada aikaan unettomuutta (minulla  myös tämä!). Se myös happamoittaa kehoa. Onhan siinä hyviäkin ainesosia joidenkin tutkimusten mukaan, mutta itselläni on sellainen intuitiivinen kutina, että MINUN kehoni ei sitä oikeasti kaipaa. Siksi myös kerron tätä, koska haluaisin oikeasti lopettaa sen juonnin kokonaan, mutta olen palannut vaan aina vanhoihin tapoihini. Se mihin tämä myt johtaa pidemmän päälle, en osaa sanoa. Jokainen kuitenkin tekee omat johtopäätöksenä omaa kehoaan kuunnellen.

Kuten jo kerroin, perheessäni se on ollut sosiaalinen tapa. Minulle on pyöritelty silmiä kun olen kahvin juontia yrittänyt lopettaa. Eräs läheinen ihminen kerran minulle sanoikin jotenkin näin: "turhaan sinä yrität sitä lopettaa, kun et pysty  kuitenkaan.." Todella kannustavaa porukkaa siis, mutta toistaalta se antaa itselle potkua, että pe*hana, ja minähän pystyn!!!

Eilen aamulla päivittelin aamiaispöydässä miehelleni sitä, että miksi teen juonti aamulla ei tuota yhtä suurta nautintoa kuin kahvin juonti? Jos joku osaa vastata, kertokaa! No toisaalta, se on se vuosikymmenten opittu ja totuttu tapa. Aivojen asentaminen uuteen moodiin vie oman aikansa. MUTTA KUN se aamukahvi on vaan niin hyvää 😋

Viime kesänä aloitin lennosta 28 pv:n mehudieettiä. Olin töissä, tein pitkää päivää, meillä oli appivanhemmat lastenvahtina. Paastoa kesti 5-7 pv.
Tämän paaston aikana oli pakko turvautua tilkkaseen kahvia pahimpien vieroitusoireiden hoitoon. Väsytti ja oli nälkä. Aiemmassa paastossani olin tehnyt suolihuuhtelun aamuin illoin myrkkyjä poistamaan elimistöstäni. Nyt en sitten viitsinyt, vieraiden ollessa meillä, alkaa puljaamaan suolihuuhteluita. Luulen, että pahimmasta väsymyksen ja huonon olon olisin selättänyt sillä. Tämänkin paaston jälkeen palasin tutun ja turvallisen kahvikupposen pariin.

Nyt eletään huhtikuuta 2018. Aloitin kahvin vähentämisen perjantaina. Tätä naputellessani on tiistai. Eilen aamulla yritin juodan pientä puolikasta kupillista (kupin vetoisuus 1,25 dl), olisinko ottanut yhden tai kaksi hörppyä ja loput oli pakko heittää pois kun ei vaan maistunut. Eli mennäänpä muutama päivä taaksen päin. Perjantaina vaan päätin, että nyt se alkaa. Kahvin juonnin vähentäminen kohteena paaston aloitus 16.pv.

Ensimmäisen puolikkaan kupillisen (kupin vetoisuus siis 1,25 dl) join puolen päivän jälkeen. Ehkä siinä kohtaa saattoi olla pientä orastavaa pään jomotusta. Ei sitä tolkutonta väsymystä. Illalla ei maistunut.
Lauantaina iltapäivällä pieni puolikas kupponen. Ei päänsärkyä, ei väsymystä. Sunnuntaina yritin pientä puolikasta kuppia taas juoda, mutta se ei vaan maistunut. Oli kaadettava pois. Nyt tiistaina 5 päivää; ei tietoa päänsärystä saati väsymyksestä. Tämä on suorastaan IHME minun historiallani kahvin kanssa.

Viikon nyt porskuttelen kevennetyllä kasvisruokavaliolla. Ei lihaa, ei sokeria, jogurtti ja ruisleipä ovat varmaan jossain roolissa vielä, mutta pääosa kasviksissa, hedelmissä ja marjoissa. Joku paastoguru voi nyt sanoa, että viljat ja maitotuotteetkin pois kokonaan valmistautuessa paastoamaan... mutta minä menen nyt näillä. Piste.

Siispä palailen mehudieettikuulumisiani pian!


tiistai 3. huhtikuuta 2018

Pari sanaa energiahoidoista

Energiahoito. Se kuulostaa jotenkin mystiseltä. Oudolta. Mitä se oikein on? Ja miten selittää mitä hoidossa oikein tapahtuu?

Paras selitys itselleni on ollut se, että intuitiivisessa energiahoidossa välitetään universaalia rakkaudellista elämän energiaa. Muuten sitä ei oikein voi kuvailla. Kehossa se voi tuntua kihelmöintinä, kylminä väreinä, väreilynä. Ajatuksissa se voi näyttäytyä erilaisina väreinä, kirkkaana valona. Rentoutuneessa kehossa ja mielessä voi saada ajatuksen ja ratkaisun johonkin asiaan joka on vaivannut jo pitkään.

Hoito auttaa tutustumaan itseen paremmin ja löytämään henkiset voimavarat arkea helpottamaan. Energiahoito auttaa opettamaan ja oppimaan rakastamaan itseä juuri sellaisena kuin on, virheineen päivineen. Kaikki on täydellistä juuri tässä hetkessä.

Rumpuhoidossa käytän itse tekemääni rumpua. Rummun maadoittava, kumiseva, sydämenlyöntiä muistuttava rytmi auttaa rentoutumaan ja pääsemään sydämen äärelle. Ääni on myös energiaa ja se väreilee kehon soluissa hoitaen lempeästi.

Kaikki maailmassa on energiaa, ja ne väreilevät omalla taajuudellaan. Jopa se kiinteinkin aine.

Itse kävin ensimmäisen kerran intuitiivisessa energiahoidossa vuonna 2013. Se oli mielenkiintoinen kokemus. Kehossani väreili. Sydämen alue, sydänkeskus väreili voimakkaimmin. Aivan kuin siinä olisi ollut pesällinen muurahaisia viipottamassa rintani päällä. Se ei ollut minulle mikään elämää ja maata mullistava kokemus, mutta antoi potkua tutkia lisää asiaa. Sen jälkeen olenkin käynyt energiahoidoissa useasti säännöllisen epäsäännöllisesti, kouluttautunut intuitiiviseksi energiahoitajaksi itsekin.

Jokainen energiahoitokerta on ollut omanlaisensa, siihen hetkeen sopiva. Jollain kerralla saattaa olla unettava olo, jopa nukahtaa hoitopöydälle. Toisella kerralla mieltä ei meinaa saada rauhoittumaan. Ja seuraavalla kerralla päästäänkin taas asian ytimeen, omaan keskukseen, sielun ääneen ja rauhaan. Jollakin kerralla vain olet.

Jos olet elämässäsi tienristeyksessä, energiahoito voi auttaa sinua päätöksen teossa. Se auttaa sinua kuuntelemaan sydämesi ääntä. Tukihoitona se on myös hyvä esim. lääketieteellisten hoitojen kanssa. Harmillista, että ikivanhaan hyväksi todettuun perinteeseen nojautuvat hoitomuodot on unohdettu länsimaisen lääketieteen myötä. Miksi kaikki maailmassa pitäisikään olla tieteellisin menetelmin todistettavissa? Onhan jo itse syntymä ihme kerta kaikkiaan. Puhumattakaan monista monista asioista mitä ympärillämme tapahtuu joka päivä, joita ei vaan voi tieteellisesti todistaa ja tutkia ja mitata. Moni skeptikkokin voinee tämän allekirjoittaa...




Ja ihan parasta on se, että sinun ei tarvitse edes uskoa energioihin. Ne toimivat silti! Suosittelen lämpimästi kokeilemaan, siitä ei mitään haittaakaan ole.

Voit käydä tutustumassa minuun paremmin sivustolla www.luontaishoitolavaloisa.com
Vastaanottoni sijaitsee Nummelassa.

Valoa ja iloa päivääsi <3
Annika